keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Maailmankuulu romattinen draama...Hiljaiset sillat.



Kerron tässä blogissa näytelmästä, joka teki minuun lähtemättömän vaikutuksen.
HILJAISET SILLAT
Näytelmä perustuu tositapahtumiin Yhdysvaltojen Iowassa 1965.
Robert James Wellerin romaanin mukaan tehty näytelmä.
Tästä on myös elokuva versio Clint Eastwoodin ohjaamana vuonna 1995.




Raumalla näytelmä sai ensi-iltansa 1.2.2014
Ohjaajana oli Iiris Rannio ja upeat lavasteet oli suunnitellut Samuli Halla.
Näytelmän pääparia esitti Raisa Sorri ja Oskari Perkki.
Heidän välinen kemia toimi niin loistavasti, että esitystä katsellessa aisti sen kaiken tuskan, 
ahdingon, intohimo ja rakkauden mikä näytelmässä oli.
He eläytyivät rooleihinsa 100% 



Ennen ensi-iltaa järjestettiin mahdollisuus päästä katsomaan harjoituksia.
Siellä olin minäkin. 
Harjoituksen jälkeen oli tilaisuus kysellä näyttelijöiltä ja ohjaajalta näytelmän tekemisestä.




Francesca ( Raisa Sorri), Richard (Timo Julkunen) ja minä



Nyt tämän ihanan näytelmän hetkiin.
Juonesta lyhyesti:
Sisarukset tulevat äitinsä Francescan (Raisa Sorri) kuoleman jälkeen selvittämään lapsuudenkotinsa jäämistöä.
Tavaroiden joukosta löytyy lapsille osoitettu kirje ja avain kirstuun, jonka sisältö paljastaa äidin menneisyydestä tarkoin varjellun salaisuuden.
Yli kaksikymmentä vuotta aiemmin äiti oli kohdannut valokuvaajan Robertin (Oskari Perkki), 
joka saapui Iowaan kuvatakseen vanhoja katettuja siltoja.
Muun perheen poissa olessa Francesca heittäytyi lyhyeen intohimoiseen suhteeseen.
Robert ja Francesca, kaksi hyvin erilaisen elämän elänyttä ihmistä,
kokivat unohtumattoman rakkauden.
He viettivät yhdessä neljä päivää, mutta nuo päivät muuttivat heidän loppuelämänsä.
Francesca ei koskaan jättänyt miestään tai lapsiaan.
Robert jatkoi valokuvaamistaan ja testamenttasi kameransa Francescalle.

Näytelmässä on takaumia parinkymmenen vuoden päähän ja taas nykyhetkeä.
Tämä on tehty niin hyvin, että kokonaisuus säilyy nautittavana ja pysyy hyvin juonessa mukana.
Oli myös hauskaa, kun oikeasti Francesca leipoi leipää ja sen tuoksu levisi katsomoon.




Perhe Johnson: Francesca ,Richard, Michael ja Carolyn


"Kirjekuoresta löydätte avaimen, joka sopii portaiden alla olevaan kirstuun.
Sieltä löydätte päiväkirjani joihin olen tallentanut tarinani, lukekaa ne ja kilistäkää brany
lasillinen muistoni kunniaksi."


"Miten ihmeessä aiot saada aikasi nyt kulumaan, ku lapset lähtevät mukaani?"


"Mikä siunattu rauha"


"Mutta jotainhänessä oli, jotain hyvin vanhaa, vuosien kolhimaa. 
Ei piirteissä, vaan katseessa."


"Sähän suorastaan hehkut. Sulle tekee ilmiselvästi hyvää ollakkin välillä ihan itseksesi."
toteaa Marge, naapurin rouva.


"Kirjoitan viestin...ja vien sen sillalle."
"Jos haluat illallista taas kun valkoiset yöperhoset ovat nousseet siivilleen, tule käymään"


"Vaikka kumpikaan meistä ei tiennyt
toistemme olemassaolosta, meillä oli tunne siitä,
että jonain päivänä me tapaamme"


" Tälläisen varmuuden saavuttaa vain kerran, ei useammin"


" Kaikki nämä vuodet
olen pudonnut sinua kohti."

The End!



Arvostelu ensi-illan jälkeen Länsi-Suomessa.

Kävin katsomassa tämän näytelmän monta kertaa ja joka kerta se oli niin mielettömän upea elämys.
Kaikki näyttelijät olivat aivan loistavia rooleissaan.



Jokin aika sitten oli teatterin puvustamossa kirpputori, missä myytiin vanhoja rooliasuja.
Tämä oli ehdottomasti ostettava, Francescan mekko.
Sain siihen vielä Raisan nimikirjoituksen.



 Olen aina tykännyt Raisa Sorrin tavasta näytellä.
Hän on näyttelijä, joka tekee roolit täysillä kaikkensa antaen.
 Oli sitten kyse komediasta tai draamasta. 
Tässä Francescan roolissa hän oli aivan upea. Kaikki ne eleet ja ilmeet ja kehonkieli.
IHANAA!

Teatteri on niin 💖





maanantai 10. huhtikuuta 2017

Katso luontoa ja huomaa...



Tässä yhtenä aamuna lähdin varhain kävelylenkille.
Aurinko paistoi, mutta oli vielä muutama aste pakkasta.
Silti oli aistittavissa, että kevättä on ilmassa.
Linnut lauloi ja tuoksui keväälle.

Suuntasin kulkuni kohti Äyhönjärveä. 
Päätin kiertää koko järven ja nauttia ulkoilusta.


Huurteinen lehti aamulla


Aamu järven rannalla

Järven ympäri kiertää polku, jota pitkin on hyvä kävellä.
Se olikin jo aivan sula ja ihmeen kuivakin. Ei tarvinnut hyppiä lätäköiden yli.
Järvellä näin paljon lokkeja ja pari joutsenta.


Polku 

Toisella puolella järveä sain seuraakin.
Sorsa pariskunta tuli aivan lähelle "juttelemaan"
Harmi vaan, kun jouduin toteamaan tälle pariskunnalle, että 
nyt ei ole antaa teille aamupullaa.


Myös telkkä ui ohi. Koitti olla piilossa.


Tuntui niin hyvältä kävellä, että jatkoin vielä lenkkiä kaupungin läpi 
kotia kohden.


Pajunkissat on niin suloisia.


Vanhan hautausmaan luona kukki jo ne kauniit valkoiset
puistolumikellot.

Tuli tehtyä aika pitkä lenkki, mutta ilma oli hyvä ja myös mieli lenkin jälkeen.


Kyllä meillä on Suomessa vielä kaunis ja puhdas luonto.
Ihan lähellä kaupungiakin.
Nautitaan siitä ja vielä kun se on ihan ilmaista.

ON SE KEVÄT!








lauantai 8. huhtikuuta 2017

Pyynikillä pyörimässä.


Kohta on taas kesäteattereiden aika . 
Olen käynyt useana kesänä Raumalla kesäteatterissa.
Nyt kerron vierailuistani Tampereen kesäteatteriin, tarkemmin Pyynikin kesäteatteriin.


Pyynikin kesäteatteri on Tampereeen Pyynikillä toimiva ulkoilmateatteri, joka tunnetaan erityisesti pyörivästä katsomostaan. Se on yksi Suomen suurimpia kesäteattereita ja Suomessa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ulkoilmateatteri.
Teatterissa on  836 istumapaikkaa.

PIRUNPELTO ensi-ilta 13.6.2014


Kävin katsomassa PIRUNPELTO näytelmän kaksi kertaa vuonna 2014.
Ensimmäisen kerran olin katsomassa näytelmää 14.6.2014 
ja toisen kerran 28.6.2014.

Näytelmä pohjautuu samannimiseen tv-sarjaan ja näytelmässä oli suurin osa näyttelijöistä samoja.


Näytelmä sijoittuu kuvitteelliseen etelähämäläiseen Tyrisevän kuntaan.
Nytelmän juoni lyhyesti: Kun Pirunharjun soramontun omistaja Huuko Lammi kuolee pimeissä olosuhteissa, espoolainen poliisi Tommi Jussila saa yllättäen kuulla olevansa suunnattomien soravarojen perijä. 
Moni muukin on kiinnostunut samasta maa-alueesta, koska kunnan suurin yritys Tyrjän Betoni tarvitsee yhä enemmän raaka-ainetta elementtituotantoonsa. 
Kiista soravarojen herruudesta käy yhä kovemmaksi. Kun pelkkä keinottelu ei riitä, käyttöön otetaan kovemmat aseet.

Tämä näytelmä oli todella hyvin tehty ja kulissit olivat aivan loistavat. Näyttelijät nyt olivat niin ammattitaitoisia, että kaikki sujui upeasti.
Nautin todella!





Pirunpelto 28.6.2014


Ennen esityksen alkua "törmäsin" kahviossa pankinjohtaja Ossi Östelään (Teijo Eloranta)



Julkusen Timo, joka näytteli tässä näytelmässä kolme roolia.

Toinen kerta oli aivan ikimuistoinen, sillä pääsin tapaamaan esityksen jälkeen kahta suosikki näyttelijääni. Timo oli järjestänyt tämän tapaamisen.
Olen aina ihaillut Karoliinaa, kun hän näytteli tv-sarjassa Hovimäki ja sitten tässä Pirunpelto tv-sarjassa.


Ihanat Timo ja Karoliina Blackburn 💖

Karoliina on todella ihana ja mutkaton ihminen. Hänen kanssaan oli kiva jutella.

Muistoksi sain vielä kaikkien näyttelijöiden nimikirjoitukset käsiohjelmassa.



                                                

Illalla kotimatka takaisin Raumalle sujui iloisella mielellä .




TAIVAAN TULET ensi-ilta 17.6.2016


Tämänkin näytelmän näin kaksi kertaa.
Ensimmäisellä kerralla olin Rauman teatterikerhon mukana 16.6.2016 ja toisen kerran 
kummityttöni Terhin kanssa 16.7.2016.

Tämän näytelmän juoni oli minulle vähän vieras, sillä en ollut katsonut kuin muutaman osan samannimistätv-sarjaa.
Kari Väänäsen ohjaama ja käsikirjoittaman tv-sarja sijoittuu Kemijärvelle.

Tässä juoni lyhyesti:

"Taivaan tulien keskiössä on nuorehko naispoliisi Rauni Väänänen, joka palaa kotikonnuilleen asuttuaan pitkään Etelä-Suomessa ja yrittää sopeutua uudestaan synnyinseutuunsa. Raunin suhde hänen dementoituvaan isäänsä on sarjan alkupään jaksojen keskeinen juonilinja. Muita keskeisiä henkilöitä ovat Raunin kollega Aimo Peltoniemi, lääkäri Erkki Viherkoski ja kaupunginjohtaja Sinikka Ström. Sivujuonissa seurataan kriisiytyneitä keski-ikäisiä aviopareja, nuorisokapinallisia, vanhoja kommunisteja, huumerikollisia, lopun aikojaan eläviä vanhuksia ja erakkoja. Keskeisimpiin sivujuoniin nousee neljän alkoholisoituneen poikamiehen tarina."

Näytelmä oli hyvin tehty ja ei yhtään haitannut vaikka ei ollutkaan sarjaa nähnyt. 
Hyvin pääsi juoneen kiinni ja henkilöiden suhteisiin.

Kunnanlääkäri ja polissit sekä kaljabaari 'No Mans Land' kanta-asiakkat.

Raumalainen Timo Julkunen esitti Kilpelää, joka oli kovaotteinen viinatrokari.



Ennen kotimatkaa käytiin Hannan vielä tervehtimässä Kilpelää
...ihan mukava heppu on.

Tälläiset vierailut olen siis tehnyt Pyynikin pyörivään kesäteatteriin.
Mukavia kokemuksia oli ja kivoja muistoja jäi.
Nyt vaan kohti kesää ja uusien kesäteatteri kappaleiden pariin.














torstai 6. huhtikuuta 2017

Monologin mestari ja monien upeiden roolien takana



Näyttelijä Timo Julkunen on loistanut aivan uskomattomalla taidolla esittäessään monologeja
 Rauman kaupunginteatterissa.
Hän on näyttelijä, joka ei jää sanattomaksi ja juttu luistaa vaikka on yksin näyttämöllä peräti parin tunnin ajan.
Yleisö ei jää kylmäksi katsellessaan tämän taitavan näyttelijän työskentelyä.
Tähän mennessä olemme saaneet nauttia kahden näytelmän verran näistä huikeista hetkistä.


Ensin oli LUOLAMIES
Rob Beckerin Luolamies  kertoo miesten ja naisten maailmankuvien eroista.
Näytelmässä tuli hauskasti esiin ne pienet erot joita me kohtaamme joka päivä omassa arjessammekin.

"Miksi mies ei puhu vaimollee työpäivän jälkeen, kun mieheltä on sanat loppu...naisilla on käytössään Luolamiehen mukaan moninkertainen määrä sanoja päivää kohden."
"Naiset ovat olleet keräilijöitä jo aikojen alusta lähtien...siksi shoppailevat nykyisin ja miehet ovat olleet metsästjiä...suojelevat perhettä"
Kävin katsomassa aikanaan tämän esityksen monta kertaa. 
Se oli niin hyvin tehty ja hauska. Timo osasi homman hyvin...ei  väheksiytty miehiä eikä naisia.




Luolamies kävi vielä ulkomaillakin.


Näytelmän ohjasi Ville Virtanen 
Ensi-ilta oli 9.10 2009



Luolamies on MIES nyt ja aina.




Sitten se toinen aivan loistava monologi ISYYSPAKKAUS.
Tämä näytelmä on itse nähtävä ja koettava. Timo vetää niin täysillä koko esityksen läpi ja näkee, että hän nauttii siitä.
Itse olen nähnyt ISYYSPAKKAUKSEN jo useamman kerran ja joka kerta se on naurattanut, mutta toisaalta myös herkistänyt.

Lyhyest näytelmän sisällöstä:
" Olipa kerran mies. Miehestä tuli isä. MItä sitten tapahtui?
Isyyteen johtavat tapahtumat ovat yleisesti hyvin tiedossa, mutta mitä kaikkea perheen perustamiseen liittyy?
Voiko mies olla enää entisensä kaikkien katkonaisten yöunien ja jäähtyneiden aterioiden jälkeen?"

Isyyspakkaus on Tiina Puumalaisen käsikirjoittama ja Heikki Paavilaisen ohjaama komedia isäksi tulemisen iloista ja peloista. Lavalla nähdään Timo Julkunen, kahden lapsen ylpeä isä. 


Menkää ehdottomasti katsomaan, jos ette nyt keväällä ehdi niin onneksi jatkuu taas syksyllä!

Tähän loppuun vielä haluan todeta, että Timo Julkunen on myös muuten upea ja ammattitaitoinen näyttelija. Monien upeiden roolisuoritusten tekijä. Niin hauskojen kuin vakavienkin.

Syyssonaatti:Viktor  Luodetuulenmaa:Jan eriksson ja komisarjus

Niin ja ennen kaikkea hän on....
.

MOOSES!